Mietelmiä corsojen terveystutkimuksista

Olen huolestuneena puistellut päätäni corsojen virallisille terveystuloksille tässä syksyn aikana.
http://jalostus.kennelliitto.fi/frmTerveys.aspx?R=343&A=6
Tutkituista koirista vain muutama on ollut terve sekä lonkkien että kyynärten osalta. Hyvä asia koirien kannalta on sentään se, että todennäköisemmin koira kärsii kyynärviasta enemmän kuin lonkkaviasta ja kyynärien tilanne on paljon parempi kuin lonkkien.
Lonkkatilastot vuosina 2009-2013 syntyneiltä
Kyynärniveltilasto vuosina 2009-2013 syntyneiltä

Rollo (B/B, 0/0) näyttää, miten corso taipuu

Vuoden 2015 alusta corsojen PEVISA asettaa jalostuskäytön raja-arvoksi D-lonkat, joiden kanssa saa parittaa  vain A- tai B-lonkkaisen. Omassa kasvatustyössäni en tule D-lonkkaista koiraa käyttämään ja jo C:n lonkatkin pistävät miettimään, että on ko. koiralla oikeasti jotain sellaista annettavaa rodulle, että sitä riskiä kannattaa ottaa. Besties R- ja V-pentueiden isät olivat molemmat C-lonkkaisia, mutta pentueiden emä A-lonkkainen ja erittäinen hyvän lonkkataustan omaavasta suvusta. Lisäksi kumpikin uroksista on esittänyt niin vahvat näytöt luonnetestissä, että katsoin niillä olevan annettavaa sen osalta. R-pennuista viisi on virallisesti kuvattu ja tuloksena 4 x B ja 1 x C sekä kaikilla viidellä kyynärät puhtaat 0/0. V-pentueella on ikää vasta 9 kk, joten kuvaustuloksia saa odotella vielä tovin.

Rollo-poika vahtipaikalla (whippetit voivat nukkua rauhassa)

Silmien osalta corsojen tutkimusaktiivisuus on suuresti laskenut, kun viime vuosien PEVISA ei ole vaatinut voimassa olevaa silmäpeilausta pentueen vanhemmilta. Vuonna 2014 rekisteröidyistä seitsemästä pentueesta vain kahdessa oli kummallakin vanhemmalla voimassa oleva silmälausunto. Vuoden 2015 alusta alkaen silmätutkimus on taas pakollinen jalostuskoirille, mutta mitään rajoitteita tutkimustuloksen osalta ei ole asetettu. Corsojen silmissä harvemmin on mitään varsinaista sairautta, vaan viat löytyvät lähinnä luomirakenteesta. Molossikoirille on tyypillistä, että koirilla on liikaa löysää nahkaa ja sen seurauksena silmäluomet helposti kääntyvät joko ulospäin tai sisäänpäin tai ovat muuten liian löysät, jolloin silmäaukko jää avoinaiseksi. Tästä seurauksena silmät helposti ärtyvät, kun silmään pääsee pölyä ja muuta likaa. Seurauksena voi olla toistuvia silmätulehduksia tai ainakin tarve hoitaa ärtynyttä silmää tipoilla. Myös ylimääräiset ripset aiheuttavat koiralle silmän ärtymistä, kun ne hankaavat silmän pintaa luomen sisäpuolella.
Silmätutkimukset vuosina 2009-2013 syntyneiltä

Ulkomaisilta uroksilta riittää jalostuskäyttöön Suomessa (astutus ulkomailla) lonkka- ja kyynärtulos; niiltä ei vaadita silmäpeilausta. Suomi onkin näissä terveystutkimuksissa yksi edelläkävijämaa. Ulkomaisten kasvattajien ja urostenomistajien kanssa on joskus hieman haasteellista tehdä yhteistyötä terveysasioissa, koska tutkimustarvetta ei usein nähdä ja koirakulttuurikin on monesti erilainen. Sairas tai muuten viallinen koira pistetään  helpommin "pois" ilman isompaa dramatiikkaa ja toivotaan, että seuraavan kohdalla on parempi tuuri. Koirat asuvat useammin tarhoissa ja ne on monesti hankittu puhtaasti jalostus- ja näyttely/kilpailukäyttöön, eikä perheenjäseniksi kuten meillä. Siten myös suhtautuminen ongelmiin on hieman toisenlainen. Meillä jokainen koira on ensisijaisesti perheenjäsen ja niiden eteen ollaan yleensä valmiita näkemään paljon vaivaa, teettämään isojakin operaatioita ja parhaan ystävän sairastuminen on kärsimys koko perheelle sekä koiralle itselleen.

Rotumääritelmän mukaisten, terveiden ja hyväluonteisten koirien kasvattamiseksi pitäisi olla tarpeeksi kelvollisia vaihtoehtoja, joista valita. Kasvattajilla tulisi olla käytettävissään mahdollisimman paljon tietoa eri koirista ja suvuista, niiden vahvuuksista ja puutteista. Terveystutkimukset ovat tärkeä osa siitä informaatiosta. Toki koiran terveys on paljon muutakin kuin em. luustokuvat ja silmäpeilaus. Corsoilla on näiden lisäksi muitakin potentiaalisia vaivoja kuten allergioita, epilepsiaa, sydänsairauksia, kirsikkasilmää ja ongelmia ristisiteiden kanssa. Näiden kaikkien osalta ei ole käytössä samanlaisia virallisia testejä ja julkisestä näkyvää informaatiota kuin luuston, sydämen ja silmien osalta. Tiedonhankinta jääkin usein kasvattajien oman aktiivisuuden, avoimuuden ja yhteistyön varaan.

Omassa kasvatustyössäni olen pyrkinyt avoimuuteen ja toivon sitä muiltakin. Kasvattien mahdollisista terveysongelmista haluan saada tiedon ja kannustan kaikkia (tuloksesta riippumatta) tutkituttamaan koiransa virallisesti, jotta tieto on myös muiden käytettävissä. Palautan kasvattamani corson kauppahinnasta ostajalle 100 euroa, kun koira on virallisesti lonkka- ja kyynärkuvattu sekä silmäpeilattu. Haluan lisäksi korostaa, että kaikkien koirien, myös niiden kotikoirien, tutkiminen on tärkeää rodun tulevaisuuden kannalta. Mitä enemmän meillä on tietoa koirien terveydestä ja muista ominaisuuksista, niin sen paremmin voimme tehdä oikeita valintoja seuraavaa sukupolvea ajatellen.