Ajomatkamme kulki Tukholmasta Oskarshamniin Pokan kasvattajaa Charlottea tapaamaan. Sieltä ajoimme Juutinrauman sillan kautta Tanskaan ja lautalla Saksaan.
Yöpymispaikaksi oli sovittu Reken, missä asuu kasvattimme Hevi (Besties Pictor Ignotus) ja whippetkaverinsa Kiti, jotka pääsimme samalla tapaamaan. Anulle ja perheelle suurkiitos vieraanvaraisuudesta sekä kaikesta avusta matkan varrella!
Rekenistä matka jatkui määränpäähänsä eli Leverkuseniin Christan ja Dustyn luo. Saavuimme perille lauantaina puolen päivän jälkeen, mutta siinä vaiheessa Tuikku sanoi sulholle vielä jyrkästi EI. Edellisen pentueen perusteella tärppipäivät olisivat hyvinkin voineet olla jo viikonloppuna, mutta tällä kertaa ei siltä näyttänyt. Vietimme siis useamman päivän tutustuen Dustyyn ja perheen muihin koiriin, vierailemalla sukulaisten luona Düsseldorfissa ja muutenkin kuluttamalla aikaa h-hetkeä odottaen. Ripan piti lähteä jo tiistaina lentäen takaisin alkuperäisesti suunnitelmasta poiketen, koska työt kutsuivat, joten Tuikku ja minä vietimme laatuaikaa kahdestaan kylmässä ja sateisessa Saksassa. Samaan aikaan Suomea helli kuulemma poikkeuksellinen helle, josta jäimme tällä kertaa osattomiksi. Toivotaan, että saadaan kotiinviemisiksi kuitenkin hyvä alku Tuikun kolmannelle ja viimeiselle pentueelle.
Näihin kuviin ja näihin tunnelmiin päätetään täältä Saksasta tältä erää. Huomenna alkaa pitkä kotimatka autolla Tukholmaan ja sieltä lautalla Suomeen. Nyt sitten vaan peukut ja varpaat pystyyn, että saamme mukava lopputuloksen noin yhdeksän viikon päästä!