Daami tänään 12 v!

 Meidän veteraanimme Daami (Tuulikellon Daamico) täyttää tänään 12 vuotta! 🥰

Daami on laumamme kuningatar ja monelle rotuun kauttamme tutustuneelle tuttu. Daami on juossut pitkän uran maastossa saavuttaen mm. Ruotsin ja Suomen maastovalion tittelit sekä hopeaa niin PM- kuin SM-maastoissakin. Vuoden iässä todettu läppävika ei ole sitä vieläkään vaivannut tai vaatinut lääkitystä, mistä olemme erityisen kiitollisia. 

Nykyään Daami ulkoilee edelleen samat lenkit kuin nuorempansa ja jaksaa hyvin hoitaa pioneerin tehtäviään lenkillä. Vauhtia siis piisaa ja camel bootsit jalassa hän kulkee edelleen omia polkujaan. Syksyn alussa käytiin tarkistuttamassa veriarvot lääkärillä, eikä sielläkään löytynyt mitään huomautettavaa. Ikäisekseen erinomaisessa lihaskunnossa, kehui myös lääkäri. 

Kotioloissa huomaa, että välillä mummokoira tuntuu olevan vähän pihalla ja selkeästi pohtii, mistä on tulossa tai minne on menossa. Lämmin petipaikka löytyy kuitenkin aina. 

Daami rakastaa matkustamista ja sosiaalisia tilanteita, joten näitä sille pyritään tarjoamaan mahdollisimman usein. Toivottavasti rakas mummokoira on ilonamme vielä pitkään. 

Pirteä kevätretki luontoon

Koiraharrastusten ollessa pitkälti tauolla koronan myötä, on nyt enemmän aikaa ulkoiluun koirien kanssa ilman sen kummempia tavoitteita. Me olemmekin hyödyntäneet tätä tutkimalla erityisesti lähiseudun maastoja ja ulkoilupaikkoja ihan oman perheen kesken.

Eilen kävimme Hyvinkäällä kolmen lammen kierroksella, jolle ilmoitettiin pituudeksi 9,8 km. Alku- ja loppupätkä reitistä kulki hiekkatietä pitkin, mutta muuten kuljettiin metsäpolkuja hyvin vaihtelevassa maastossa ja pienet pätkät metsäautotietä pitkin. Pakkasyön jäljiltä maa oli osin liukas, kun se edellisellä kerralla reilu viikko sitten oli lähinnä märkä. Menomatkalla saimme kulkea melko rauhassa ilman suurempaa ruuhkaa, mutta nuotiopaikoilla oli porukkaa ja puolen päivän jälkeen myös poluilla sai väistellä muita kulkijoita. Muutama heikkotasoinen kännykällä napattu kuva maisemista ja lenkkiseurasta.

Maastoilua Ravijoella 27.4.2019

Ravijoella juostiin 27.4.2019 Whippet-Harrastajat ry:n järjestämä kansainvälinen maastokoe, joka oli samalla karsintakilpailu Virossa juhannuksena juostaviin EM-maastoihin. Koepäivän varusteet oli jo edellisenä iltana pakattuna ja eväät tehtynä, koska herätys oli kukonlaulun aikaan lauantaiaamuna. Vajaan parin tunnin automatka keväiseen aamuun heräävän maiseman halki oli sykähdyttävä sekoitus usvan peittämiä peltoja ja hentoa viherrystä lehtipuissa. Aikaisen aamuherätyksen tuottama tuska hälvenee nopeasti näitä ihaillessa ja innostus tulevaa koepäivää kohtaan nousee huomattavasti.

Lähdöt juostiin kahdella eri pellolla, mikä nopeutti huomattavasti kokeen etenemistä, mutta tuotti omat haasteensa, jos itsellä oli koira juoksemassa ja olisi halunnut seurata myös kasvattien startteja. Onneksi paikalla oli useampi innokas kuvaaja, joiden ottamien kuvien ja videoiden kautta sai hieman tuntumaa suorituksiin.

Keväällä kisauraansa starttaa moni uusi tulokas ja näin tälläkin kertaa. Besties-koirista ensimmäisissä kisoissaan olivat Piin ja Huben tyttö Kerttu (Besties Brigitta McBridge), Tiukun ja Uskon poika Demo (Besties Demothi) sekä Blondien ja Farruscon tyttö Nekku (Besties Creme Brulee). Kerttu starttasi kasvateistani ainoana yhdistetyssä yk-sarjassa ja suoriutui mallikkaasti saaden 472 pistettä (239 + 233), sijoitus 8/19 ja sert.

Kerttu, kuva Harri Nurmela

Uroksissa starttasi kolme Besties-koiraa eli edellä mainittu Demo, Nekun veli Veikko (Besties Chunky Monkey) sekä Muusan ja Uskon poika Ola (Besties Zephyr the West Wind). Demolle sattui alkuerässä (229 pistettä) pientä törmäilyä parin kanssa, mutta finaali (254 pistettä) meni sitten upeasti. Yhteispisteet 483 toivat sijoituksen 11/18 ja sertin. Veikko puolestaan jatkoi siitä, mistä viime kaudella aloitti eli tuloksena oli toinen podium-sijoitus (5/18) toisessa kisassaan pisteillä 502 (245 + 257) ja sert. Veikolla on näin ollen tiedossa myös edustuspaikka EM-maastoihin. Ola juoksi kaksi tasaista starttia, joista saaliina 473 pistettä (237 + 236), sijoitus 13/18 ja samalla Olan ensimmäinen sert. 

Demo, kuva Harri Nurmela

Veikko, kuva Olli Suominen

Ola, kuva Terhi Paavola

Urokset voitti koko päivän parhailla pisteillä (Best in Field) nuori Kiiturin WR-Ricky Martin, jonka emä on Besties Washakie "Venla". Venla itse starttasi narttujen sarjassa saaden 473 pistettä (231 + 242), sijoitus 15/33 ja sert. Ensikertalainen Nekku, Veikon sisko, juoksi 457 pistettä (228 + 229) sijoitus 22/33 ja sert. Oma koirani Saffron (Zoraden Sweet Surprise) sai kasaan 433 pistettä (211 + 222), sijoitus 29/33. Besties-tiimin timanttisin suoritus nähtiin pieneltä, mutta tehokkaalta Helyltä (Besties Dakota), joka keräsi 515 pistettä (263 + 252), voitti narttujen sarjan sertin ja cacilin kera sekä samalla Whippet-Harrastajien maastomestaruuden 2019. Helylle on näin ollen luvassa myös EM-edustuspaikka. Normikokoisten urosten ja narttujen voittajat ovat siis serkukset, kun niiden emät ovat Besties Washakie ja Besties Wasabe.

Saffron, kuva Harri Nurmela

Nekku, kuva Harri Nurmela

Hely, kuva Olli Suominen

Aurinkoisen lämmin sää, rento tunnelma ja mukavat kanssaharrastajat muistuttivat taas siitä, mikä tässä lajissa niin viehättää. Koepäivät ovat pitkiä ja joskus raskaitakin, mutta koirat nauttivat juoksemisesta ja päivän aikana ehtii mainiosti tavata tuttuja, vaihtaa kuulumisia sekä vaan nauttia kesäpäivistä.

Alkuvuoden näyttelytuloksia Suomesta

Kevät on jo koittanut ja uusi harrastuskausi pyörähtänyt käyntiin. Talvimaastoissa Ola (Besties Zephyr the West Wind) kävi aloittamassa kisakauden ja seuraava koitos on kuluvan viikon lauantaina Ravijoella. Sinne on ilmoitettu melkoinen määrä whippetejä ja useampi Besties-koirakin on starttaamassa, samoin oma Saffronimme. Jännää!

Näyttelyitä tiimiläiset ovat urakoineet kiitettävällä aktiivisuudella alkuvuoden aikana. Kajaanissa Armi (B. Zelda the Princess) sai valioluokassa SA:n, samoin tammikuun Turun näyttelyssä. Nurmeksessa Ubi (B. Upper Class) sijoittui upeasti PU2 ja sai vara-sertin. 

Maaliskuun Turku KV:ssa tuli tiimiläisille enemmänkin menestystä, kun Vega (B. Cookie Dough) oli ROP (sert ja cacib) ja vielä RYP4, siskonsa Ruu (B. Milky Way) PN3 vara-cacibin kera ja velipoika Veikko (B. Chunky Monkey) PU4 ja vara-sert. SA:n saivat myös Blue (B. Cotton Candy) ja Madde (B. Active Miss).

Lahden KV-näyttelyssä Ruu taas PN3 ja vara-sert, SA:n myös Nekulle (B. Creme Brulee) ja Maddelle. Imatran NORD-näyttelyssä pääsiäisenä brittituontimme Dude (Zoraden Diversity) hienosti PU2 ja sert sekä NORD vara-sert, mikä oli samalla Duden toinen serti kolmesta virallisesta näyttelystä. Ei yhtään hassummin nuorelta keskenkasvuiselta mustalta whippeturokselta. SA:t myös käyttöluokan voittaneelle Ubille sekä Maddelle.

Besties-narttuja avoimessa luokassa, kuva Koska Pikka

Dude, kuva Terhi Paavola

Ruu

Veikko

Alman ja Isacin pentuja odotellaan helmikuussa 2019

Alma & Isac

Maastoissa mainiosti menestynyt Alma (FI, EE KVA-m, C.I.C. vahvistusta vailla, Besties Honey Ryder) kävi Ruotsissa treffaamaassa hienon jälkeläisnäytön omaavaa juoksijaurosta Isacia (EMM-15, SE, FI, NO KVA-m Isac v. Dia-Robinne). Molemmat vanhemmat ovat luonteeltaan erittäin miellyttäviä. Niillä on silmät tutkittu ja sydän ultrattu sekä terveiksi todettu.

Yhdistelmän sukutaulu TWA:ssa

Alma

Isac

Mitä tarttui mukaan vuodesta 2018?

Tammikuussa 2018 syntyi vuoden ainoaksi jäänyt Besties-pentue lainakoira-Piille (FI KVA-m Crimdon Crimdon Zircon). Pääsin nyt ensimmäistä kertaa onnistuneesti käyttämään itse kasvattamaani urosta, kun pentueen isänä on Hube (FI KVA-m Besties Wuliton). Koska myös Piin takaa löytyy kasvattamani FI KVA-r Besties Columba, tuntui pentue minusta erityisen sykähdyttävältä. Jaanalle suuri kiitos Piin lainasta! Kaudella 2019 näemme toivottavasti näitä tyyppejä jo kisatouhuissakin. Jännää!

Pii tyttäriensä Hortensian ja Kertun kanssa

Helmikuussa sijoitusnarttuni Armi (FI KVA-m, FI MVA, EE MVA, EE JMVA Besties Zelda the Princess) kävi virallisissa selkäkuvissa ja tulos LTV4, SP0 ja VA1 herätti syventymään selkäasioihin tarkemmin. Kävin kuvauttamassa Armin emän Muusan (FI, EE MVA, HeJW-13 Pendahr Vanity Fair), jolle olin suunnitellut pentuetta keväälle 2018. Muusalta löytyi vino lantio sekä kaksi blokkinikamaa niskassa ja virallinen lausunto LTV3, SP0, VA1. Molemmat koirat ovat oireettomia selkäkuvissa havaituista muutoksista huolimatta, joten sikäli Kennelliiton antaman ohjeistuksen mukaisesti kumpaakin narttua saisi halutessaan käyttää jalostukseen selän osalta moitteettoman sulhasen kanssa. Armin veli Lenni (Besties Zorro the Hero) kävi myös kesällä selkäkuvissa ja sai lausunnoksi LTV0, SP0 ja VA0. 

Armi maastoissa, kuva Harri Nurmela

Muusan selkäkuvien jälkeen aloin etsimään uutta jalostusnarttua ja harrastuskoiraa itselleni. Viime syksynä Englannin reissulla ihastuin tapaamaani pieneen ja sievään Saffroniin (Zoraden Sweet Surprise), kun haimme samalta kasvattajalta urospennun Duden (Zoraden Diversity). Alayna lupasi, että Saffron voi muuttaa Suomeen ja huhtikuussa kävin hakemassa neidin kotiin. Saffron kävi ennen Suomeen tuloaan Englannissa virallisessa silmätarkastuksessa sekä sydänultrassa.

Saffron Saksassa, kuva Heli Poikonen

Whippet-Harrastajien järjestämässä luonnetestissä Helsingissä kesäkuussa kävivät testattavana Pii (+ 114 pistettä, Besties E2-pentueen emä), Muusa (+ 123 pistettä, Besties Z-pentueen emä) ja Pikka (+ 168 pistettä, Besties A-pentueen emä). MH-testissä kävi lokakuussa puolestaan Nekku (Besties Creme Brulee). Kannustankin kaikkia whippetin omistajia testaamaan koiriaan myös luonteen osalta.

Whippet-harrastajien erikoisnäyttelyssä Kaarinassa kesäkuussa oli paikalla mukava tiimiedustus. Varasertin saanut Besties Zorro the Hero oli erkkarin paras Suomessa kasvatettu uros.

Kasvattajaluokassa Besties Zorro the Hero, Zelda the Princess, Cookie Dough ja Milky Way

Tanskan EM-maastoihin Suomea edustamaan pääsivät myös neljä Besties-koiraa: Alma (B. Honey Ryder), Tiuku (B. Wasabe), Venla (B. Washakie) ja Lenni (B. Zorro the Hero). Kasvattamo oli mukana kannustusjoukoissa ja katselemassa mahdollista tulevaa jalostusmateriaalia. Muutamia kiinnostavia uusia tuttavuuksia, niin kaksi- kuin nelijalkaisiakin, reissulta löytyi ja niistä saattaa poikia jotain uutta vuodelle 2019 ja 2020. Vuoden 2019 EM-maastot juostaan ihan naapurissa, Virossa. Sinnekin on tarkoitus mennä katsomaan.

Kisakaudella 2018 maastoissa starttasi koiria kahdeksasta Besties-pentueesta sekä kolme kasvattajan omaa koiraa. Sertejä tippui useammalle koiralle niin kotimaasta kuin ulkomailtakin. Alma (B. Honey Ryder) sai kasaan kansainväliseen käyttövalioon vaadittavat cacilit, joten toinen Besties-kasvatin C.I.C. on enää vahvistusta vailla.

CVM-18, FI KVA-m Besties Wuliton

Besties Dakota (punainen), Besties Washakie (Venla), kuva Heidi Koivula

Kartanon syysmaastoissa sertin nappasivat Besties Dakota, B. Cotton Candy ja B. Chunky Monkey

Useampi Besties-koiran omistaja on innostunut harrastamaan verijälkeä ja pisimmälle ehtinyt Nino (Besties Zippy the Happy) saavutti ensimmäisen voittajaluokan ykköstuloksensa mejä-kokeesta kesäkuussa. Vuoden 2019 aikana näemme toivottavasti myös uusia tulokkaita mejä-kokeita korkkaamassa. Parasta lajissa on ollut se, että aktiivinen ryhmä tiimiläisiä harrastaa ja treenaa yhdessä toisiaan kannustaen ja auttaen. Kasvattaja on teistä todella ylpeä.

Vega & Heli sekä Nino & Marika, kuvat Aino Pikkusaari

Helin ja Tarun kanssa innostuimme lähtemään heinä-elokuussa matkailuauton kera seikkailemaan muutamaan Keski-Euroopan suurimpaan näyttelyyn, Donaueschingenin vinttikoiranäyttelyyn sekä Amsterdamin maailmanvoittajanäyttelyyn. Tavoitteena oli nähdä paljon eurooppalaisia whippetejä ja tutustua muihin rodun harrastajiin. Odotimme innolla näkevämme joitakin rodun menestyksekkäitä koiria ensimmäistä kertaa omin silmin.

Omat koiramme yllättivät menestyksellään erityisesti kahdessa suurimmassa näyttelyssä. Vega (Besties Cookie Dough) voitti Donaueschingen Winner 2018 -tittelin ja oli samalla rotunsa paras. Helin Tuikku (Besties S- ja U-pentueiden emä Jagodas Gingembre) voitti samana päivänä Donaueschingen Veteran Winner 2018 -tittelin ja Lennille (Besties Zorro the Hero) heltisi kovassa seurassa luokkavoitto ja varasert.

Seuraavan viikonloppuna oli vuorossa kolmen näyttelyn putki, joista paras osuma sattui maailmanvoittajanäyttelyyn, kun Vega voitti juniorimaailmanvoittaja-tittelin. Myös Lenni sijoittui omassa luokassaan.

Besties Cookie Dough BOB, Donaueschingen Winner 2018, kuva Gregorz Gebik

Lenni kehässä Amsterdamin MV-näyttelyssä

Vega JMV-18

Matkailu avartaa ja niin tälläkin kertaa. Reissun aikana tavattiin kiinnostavia koiria, solmittiin uusia tuttavuuksia ja kontakteja, tutustuttiin ulkomaisiin kasvattajiin sekä heidän koiriinsa, käytiin antoisia keskusteluja ja saatiin uudenlaista perspektiiviä myös kasvatustyöhön. 

Syyskuussa kokoonnuttiin Besties-leirille Hauhoviin tiimiläisten kanssa viettämään aikaa ja treenaamaan agilitya, rally-tokoa, verijälkeä, näyttelyesiintymistä ja corsojen kera myös pk-puolen juttuja.

WH:n Charity Open Show:ssa sisarukset Veikko ja Vega, kuva Antti Ruotsalo

Vuoden näyttelywhippet -listalta löytyy mainio Besties-edustus:

BIS3 Gimo, Ruotsi Besties Milky Way

# 10 narttu ja # 3 nuori narttu ”Vega” Besties Cookie Dough 

# 6 nuori narttu”Nekku” Besties Creme Brulee

# 8 nuori narttu ”Ruu” Besties Milky Way

# 10 nuori uros ”Dude” Zoraden Diversity, omistaja Besties

# Vuoden veteraani, # 18 narttu ja # 5 jalostusnarttu ”Tuikku” Jagodas Gingembre (Besties S- ja U- pentueiden emä)

# 7 vuoden kasvattaja Besties

Kaudella 2019 maastoharrastustaan aloittelevat loput Blondien ja Farruscon sekä Tiukun ja Uskon pennuista. Piin ja Huben pennut saavuttavat kisaikänsä toukokuussa, joten eiköhän niitäkin nähdä maastoilemassa ja ehkäpä myös radalla tulevan kauden aikana.

Besties Doli 15 kk, kuva Terhi Paavola

Besties-pentusuunnitelmia vuodelle 2019 on ainakin Almalle (FI, EE KVA-m Besties Honey Ryder) ja Saffronille (Zoraden Sweet Surprise), mahdollisesti jopa Vegalle (JWW-18 Besties Cookie Dough). Tavoitteet ovat edelleen samat tutut eli rotutyypin, juoksuominaisuuksien ja rodun monimuotoisuuden huomioiminen jalostusvalinnoissa unohtamatta kokonaisvaltaista terveyttä ja tasapainoista luonnetta.

Besties Honey Ryder ja B. Q-Rankukka

Kasvattajan mielessä pyörii vahvasti panostus tulevaisuuteen ja vauhtiin eli toivottavasti sillä saralla saisimme vahvistusta myös omaan laumaamme vuoden 2019 aikana.

Vauhdikasta uutta vuotta kaikille kaksi- ja nelijalkaisille ystävillemme!

Yhden aikakauden loppu harrastusrintamalla

Pokka ja Daami

Minkä tahansa harrastuksen pitäisi tuoda iloa ja virkistystä arkeen; antaa voimavaroja, eikä syödä niitä. Koiraharrastus voi parhaimmillaan olla varsin antoisaa, innostavaa ja suorastaan koukuttavaa. Yhteinen kiinnostus rotua kohtaan yhdistää hyvin erilaisia ihmisiä, löytyy uusia ystäviä, jaetaan tietoa ja opastetaan uusia tulokkaita, tuetaan hankalien asioiden osuessa kohdalle ja iloitaan onnistumisista sekä tietysti vietetään aikaa erilaisissa koiramaisissa aktiviteeteissa. Tai näin sen ainakin pitäisi olla...

Pokka ja poikansa Varro (Besties Velikulta)

Pokka ja Blondie

Cane corsoja harrastaessani olen todennut, että edellä mainittu tuntuu olevan kaukana todellisuudesta rodun piirissä. Harvoin olen tavannut niin paljon kyräilyä, p**kan puhumista, aivan uskomattomia yrityksiä mustata toisten kasvattajien/harrastajien maine tai kyvyttömyyttä ihan normaaleihin käytöstapoihin, kuten tuttujen tervehtimiseen näyttelykehän laidalla.

Besties Voimariini, kuva Satu Sjöblom

Erikoisnäyttelyn ROP Besties Velikulta, 15 kk

Uskon, että ilmapiiri rodun harrastajien parissa vaikuttaa osaltaan myös rodusta kiinnostuneisiin ja pennun hankintaa suunnitteleviin, koska epäasiallinen käytös tulee nopeasti esille esim. rodun keskustelupalstaa seuratessa. Turhaa mielipahaa välttääkseni olen itse katsonut viisaammaksi poistua ko. foorumilta jo aikoja sitten. Näyttelyissä käyminen corson kanssa ei suoranaisesti innosta, vaikka whippetien kera mielelläni sitä harrastankin. Whippetin kanssa suurelta osin juurikin siitä ilosta, että tapaan muita rodun harrastajia, joiden kanssa meillä on yhteinen rakkaus, whippet. Corsokehän laidalla en tavoita samanlaista yhteenkuuluvuuden tunnetta. Whippetin pennun hankkineet kyllä yleensä mielellään lähtevät toisenkin kerran näyttelyyn, kun ilmapiiri kehän laidalla on mukavan leppoisa.

Daami ja Pokka

BH Besties Rio Ohoi

Besties Rentun Ruusu

Rotuna cane corso on varsin hurmaava, persoonallinen ja monipuolinen. Muutama vuosi sitten saavutetut pk-oikeudet ovat tuoneet rodun pariin uudenlaista, aktiivista ja jopa tavoitteellisesta harrastamisesta kiinnostunutta porukkaa. Mielestäni tämä on rodulle eduksi, koska koiransa kouluttamisesta kiinnostuneet omistajat yleensä pärjäävät koiriensa kanssa paremmin myös arjessa kuin ne, joiden koirat saavat vähemmän virikkeitä tai henkistä aktivointia. Parhaassa tapauksessa corsosta löytyykin potkua moneen lajiin, jos ohjaaja osaa rakentaa suhteen ja motivaation oikealla tavalla.

Besties Vitsiniekka

Besties Rio Ohoi

Mutta matkassa on silti monta mutkaa. Innokkaat harrastajat tuntuvat valitettavan usein saavan itselleen corson, jolla ei sittenkään riitä fysiikka, terveys tai vietikkyys koekentille saakka hyvästä yrityksestä huolimatta. En tiedä, onko kyse huonosta tuurista, tavoitteellisen treenaamisen aiheuttamasta rasituksesta suhteessa koiran fysiikkaan vai rodun terveystilanteen heikkoudesta, mutta harva pääsee tuloksiin asti corsonsa kanssa. Hyvän, rodunomaisen ja terveen yksilön osuessa motivoituneelle ohjaajalle, pitäisi olla hyvät edellytykset myös tuloksiin.

Besties Rio Ohoi

AD Unico D-Fence "Pokka"

AD Unico D-Fence "Pokka"

Näin kasvattajan näkökulmasta tuntuu surulliselta, kun moni kokee pettymyksen corson hankittuaan, vaikka etukäteen onkin tiedossa rodulle tyypilliset terveysongelmat ja niiden yleisyys. Yleensä se on tosiaan terveys tai sen puute, joka aiheuttaa suurimmat murheet niin koiralle kuin omistajallekin. Kirsikkasilmien operointi on ihan peruskauraa noin joka kolmannella corsolla, mutta kun sen päälle pistetään luusto-ongelmat tai ristisidevaivat, niin haasteita riittää arjessa suuren koiran kanssa. Taas on helppo verrata whippetiin, jolla todella harvoin on koiran elämää haittaavia vakavia sairauksia, jotka vaatisivat useita korjausoperaatioita ja rajoittavat arkea saati johtavat koiran lopettamiseen terveyssyistä parin vuoden iässä.

Besties Your Romulus, kuva Seija Vahtera

Terveys on ollut aina minulle ihan keskeinen tekijä pentueita suunnitellessani ja corsojen kohdalla myös suurin haaste. Suomalainen avoimuus terveysasioissa ei ole kovassa kurssissa kaikissa maissa ja tähänkin törmäsin etsiessäni mieluisaa urosta nartulleni. Kysymäni ulkomainen uros olisi ollut käytettävissä nartulleni, mutta kun pyysin tarkempia tietoja sen jo aikuisista jälkeläisistä ja niiden terveystuloksista, sain nopeasti vastauksen, että minun olisi sittenkin parempi etsiä joku muu vaihtoehto. No, jos ei terveysasioista voi edes keskustella ennen uroksen käyttämistä, niin parempi onkin sellainen uros jättää kokonaan käyttämättä.

Pokka

Corsokasvateistani  (yhteensä 34 kpl, 4 pentuetta) on virallisesti lonkkakuvattu 17 kpl (5 x A, 7 x B, 3 x C, 2 x D), samoin kyynärkuvattu 17 kpl (15 x 0, 1 x 1 ja 1 x 2). Polvet on tutkittu kuudelta kasvatilta, joilla kaikilla tuloksena 0. Selkä on virallisesti kuvattu kahdeksalta koiralta, joista kaikilla tuloksena LTV0. Seitsemällä SP0, yhdellä SP2. Seitsemällä VA0 ja yhdellä VA1. Todellisuus on kuitenkin jotain muuta kuin nämä numerot ja kirjaimet, koska esim. selkäkuvatuista kolme on kuvattu oireilun perusteella ja sille syytä etsien, mutta mitään selittävää tekijää löytämättä. Nämä viralliset kuvaustulokset eivät siis valitettavasti kerro koko totuutta koiran elämänlaadusta, vaikka antavat toki erittäin arvokasta tietoa luuston terveydestä ja poissulkevat potentiaalisia oireilun aiheuttajia.

Erikoisnäyttelyn ROP, FI MVA Besties  Villit Bootsit

Lopputulos tästä kaikesta pohdinnasta on se, että en aio enää jatkaa corsojen kasvattamista. En yksinkertaisesti vain halua kasvattaa rotua, jonka yksilöistä näin moni kärsii erilaisista terveyteen liittyvistä ongelmista, jotka merkittävästi alentavat koiran elämänlaatua aiheuttaen tuskaa ja pahaa mieltä kaikille asianosaisille. Kun harrastus ja/tai kasvattaminen aiheuttaa enemmän surua ja murhetta kuin ilonaiheita, on aika vaihtaa suuntaa ja keskittyä sellaiseen tekemiseen, missä haluaa olla täysillä mukana. Kuluneet vuodet corsojen parissa ovat kuitenkin antaneet minulle lisää kokemusta ja uudenlaista perspektiiviä, jota en olisi saanut vain whippetejä harrastaen. Osaan nyt entistä enemmän arvostaa whippetiä terveenä ja pitkäikäisenä rotuna, sosiaalisia ja yhteistyökykyisiä whippetihmisiä sekä aktiivista ja aikaansaavaa rotujärjestöä.

Emännän silmäterä, Pokka (2009-2016)