Luna ja Niki verijälkitreeneissä

Kävimme Nuutin ja whippetien kanssa ajalemassa perjantai-iltana Klaukkalaan treenaamaan verijälkeä Lunan (Besties Q-Luisa) sekä Nikin (Besties Snorkfröken) ja Kisun kanssa. Kisu (mäyräkoira) on jo kokenut konkari ja käynyt hakemassa tuloksiakin Ruotsista, mutta meidän whippetit vasta aloittelevat lajin parissa. Sindy oli jo tehnyt ensimmäisen jäljen Lunalle valmiiksi, kun saavuimme paikalle. Sitten teimme yhdessä kaksi uutta jälkeä Sindyn koirille; Nikille hieman helpomman ja Kisulle vaativamman. Nikin ja Lunan jäljet lähtivät suoraan aloituspaikasta, mutta Kisu harjoittelee ruudusta jäljen etsimistä, joten sille tehtiin sellainen pieni lähtöruutu.

Lunan jälki oli ehtinyt vanheta noin neljä tuntia ennen kuin pääsimme sitä ajamaan. Jäljen lähtö oli aika jyrkässä rinteessä ja suuntasi kaatuneiden puiden yli kunnon ryteikköön, jossa koira kyllä eteni ihan reippaasti, mutta hellesäiden mukaan pukeutunut emäntä shortseissa ja lenkkareissa oli ihan helisemässä... Jälki kiemurteli mustikanvarpujen seassa, kuivan kallion yli ja jonkilaisen hakkuualueen reunalta syvemmälle metsään, jossa löytyi häiriötekijöitä peuran papanoiden ja jäniksenpoikasen muodossa. Muutamaa tarkistelua lukuun ottamatta Luna teki varmaa ja reipasta työtä ja saalis löytyi. Jäljentekijä kertoi hieman eksyneensä jälkeä tehdessään, joten jälki oli pisin ja haastavin tähän mennessä ajamistamme. Myöskään verta ei oltu käytetty yhtä paljon kuin aiemmin vaan jälkeä oli pääasiassa tehty ihan sorkkaa vetämällä.

Nikin ja Kisun jäljet tehtiin eri metsään, jossa haasteena oli lähinnä korkea aluskasvillisuus (kuten kuvista näkyy), jonka alta paljastui kantoja, kaatuneita puita ja piikikkäitä pensaita. Porukan nuorin koira, vuoden ikäinen Niki suoriutui omasta osuudestaan oikein näppärästi ja on selvästi saanut varmuutta harjoituksen myötä. Nikihän ei alunperin treenausta aloitellessamme ollut kovin innostunut tuosta saaliista eli sorkasta. Lunan kanssa olemme tehneet tuttavuutta hirvensorkkaan jo ennen luovutusikää ja se onkin Lunan mielestä oikein mainio lelu.

Kisu-mäykyn suoritusta en edes yrittänyt kuvata, koska tuon aluskasvillisuuden seasta sitä tuskin olisi näkynyt... ;)

Besties Gymkhana on tietääkseni ainoa whippet, joka Suomessa on saanut tuloksen verijäljeltä. Ruotsissa laji on suositumpi myös whippeteiden kanssa ja sieltä on saatu ensimmäinen Besties-jälkivalio SE VCH Besties Nysse Tulee. Laji ei tosiaan ole näkönsä avulla metsästävälle vinttikoiralle millään muotoa rodunomainen, mutta siitä huolimatta nämä tuntuvat nauttivan tästäkin harrastuksesta. Ylipäätään keskittymistä vaativa nenänkäyttötyö on erinomaista puuhaa koiralle kuin koiralle rodusta riippumatta.